TakaisinUkrainan-sota herätti yritykset: Pakotelistan tarkistukset paljastavat kumppanien taustat
Artikkeli04.07.2022
Pakotelistalla olevan yrityksen tai henkilön kanssa toimiminen on suuri maineriski. Asiakastiedon palvelu tuo ilmi myös vakavista rikoksista tuomitut henkilöt maailmanlaajuisesti.
(Artikkelin saa uudelleenjulkaista)
Ukrainan-sota ravisteli suomalaisyritykset tarkastamaan, löytyykö niiden kumppanien joukosta Venäjä-pakotteiden listalle kuuluvia yrityksiä tai henkilöitä. Kyse on yrityksen asiakkaista, toimittajista, alihankkijoista tai muista kumppaneista.
Asiakastiedon myyntipäällikkö Jaakko Nors kertoo taustatarkistusten kasvun olevan räjähdysmäistä. Ennen sotaa selvityksiä tehtiin lähinnä rahanpesulain ja tehostetun asiakkaan tuntemisvelvollisuuden vaatimusten täyttämiseksi. Tarve isoille massatarkastuksille oli vähäistä.
– Aiempien suppeampien tarkistusten sijaan teemme nyt laajoja selvityksiä yritysten kumppanien vastuuhenkilöistä ja omistajista. Yritykset haluavat toimia vastuullisesti ja suojata liiketoimintaansa mainehaitoilta. Samalla ne varmistavat, etteivät päädy itse pakotelistalle, hän sanoo.
Pakotteita käytetään kansainvälisesti myös rahanpesun, joukkotuhoaseiden, terrorismin tai laajojen ihmisoikeusloukkausten estämiseksi.
Pakotelistojen lisäksi yritysten on syytä seuloa enforcement- eli täytäntöönpanolistoilla olevat henkilöt. Suomessa keskusrikospoliisi, tuomioistuimet ja eri valvontaelimet julkistavat listoja, jotka sisältävät tietoja syytteistä, sakoista tai oikeuden päätöksistä.
Pakotelistojen velvoittavuus vaihtelee, mutta monet yritykset ovat selkeyden vuoksi, vastuullisuusnäkökulmaa painottaen päättäneet kieltäytyä kaikesta liiketoiminnasta Euroopan unionin ja YK:n pakotelistoilla olevien yritysten ja henkilöiden kanssa.
Elinkeinoelämän Keskusliitto on koonnut pakotteisiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia: LUE LISÄÄ
Maailmanlaajuisesti pakote- ja täytäntöönpanolistoja on yli 1 300 kappaletta. Yksi merkittävimmistä on OFAC, joka on Yhdysvalloissa tärkein pakotetietoa keräävä ja julkistava taho.
– Täytäntöönpanolistalle ei aivan pikkurikoksilla pääse. Tuomio on voinut tulla esimerkiksi ihmiskaupasta, aseiden myynnistä tai laajoista kartelleista, Nors listaa.
Tarkistusten teettäminen on yrityksille helppoa. Yritys toimittaa Asiakastiedolle asiakasrekisteristään yritys- ja henkilötiedot. Asiakastieto puolestaan täydentää listaan vastuuhenkilöt, osakkaat ja tosiasialliset edunsaajat. Sen jälkeen kansainvälisestä pakote- ja täytäntöönpanopalvelusta poimitaan osumat.
– Tulokset käydään aina yhdessä läpi, koska niitä voi olla ensikertalaisen vaikea tulkita. Ensipoiminta lämmittää kuitenkin vain hetken aikaa. Seurannan pitäisi olla jatkuvaa. Meidän vahvuutemme on se, että olemme itse keränneet suomalaisyrityksistä osakastietoa yli kymmenen vuoden ajan. Emme ole pelkästään julkisen tiedon varassa, Nors sanoo.
Taustojen tarkastus koskettaa kaikkia
Pakotepoiminnat eivät koske pelkästään suuria yrityksiä, jotka tekevät kansainvälistä kauppaa.
Pakote- ja täytäntöönpanolistoilla on myös kotimaisia yhtiöitä ja henkilöitä.
– Isoimmat havainnot liittyvät yrityksiin, joista on paljastunut laaja hintakartelli Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Euroopan alueilta. Yrityksen omistava yhtiö on globaali toimija, joka on merkittävä tavarantoimittaja monelle yritykselle täällä Suomessakin. Jos yrityksellä on selvä ja tiukka politiikka hankintakumppaneista, tällaisella tiedolla on suuri merkitys yhteistyöhön, Nors kuvaa.
Hänen mukaansa yritykset ovat joutuneet viime aikoina mielenkiintoisiin tilanteisiin pohtiessaan vastuullisuutta ja mainetta. Miten saatuihin tietoihin pitää reagoida ja kenen vastuulle taustojen tarkistus kuuluu?
– Vastuu tuntuu jakautuvan eri tavalla. Useimmiten yrityksen compliance officer on päävastuullinen ja ottaa meihin yhteyttä. Hankintaosastolla se on hankintajohtaja tai päällikkö. Kun kyse on asiakkaista, kontakti tulee yleensä talouspuolelta tai myynnistä. Tämä on oppimisen paikka kaikille, Nors sanoo.
Pelkän nimen paljastuminen täytäntöönpanolistalta ei välttämättä vielä riitä. Yritys voi joutua tekemään lisäselvityksiä, jos esimerkiksi aasialaisen henkilön nimi on yleinen tai hänen epäillään joutuneen täytäntöönpanolistalle poliittisista syistä.
Haluatko kuulla lisää palveluistamme liittyen pakotetarkistuksiin? Jätä yhteystietosi
Fakta: Termit tutuiksi
AML = Rahanpesun estämistä koskeva sääntely, jota Suomessa kutsutaan niin sanotuksi rahanpesulaiksi.
KYC = Tehostettu asiakkaan tuntemisvelvollisuus, joka koskee erityisesti seuraavilla toimialoilla olevia yrityksiä: pankit ja rahoituslaitokset, vakuutus- ja eläkevakuutusyhtiöt, omaisuuden hoito- ja rahastoyhtiöt, kiinteistönvälittäjät, vuokrahuoneen välittäjät, tilintarkastajat, tilitoimistot, perintätoimistot, lakitoimistot, patenttitoimistot sekä kaikki käteiskauppa arvoltaan yli 10 000 euroa.
Compliance = Yrityksen toimintojen ”sääntelynmukaisuus”.
PEP = Poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö.
Sanktio- eli pakotelista = Esimerkiksi Euroopan unionin tai Yhdysvaltojen pakotelista, joiden tarkoituksena on estää yhteistyö listalla olevien tahojen kanssa.
Enforcement eli täytäntöönpano = Tyypillisesti tuomioistuimet julkistavat listoja toimenpiteistä kohdistuen luonnollisiin ja juridisiin henkilöihin. Käytännössä se tarkoittaa oikeuden päätöksiä tai syytteitä, joita kohde on saanut sekä rahojen jäädyttämispäätöksiä.
Tosiasiallinen edunsaaja = Henkilö, jolla on tietyn omistusosuuden ansiosta vaikutusvaltaa yrityksen päätöksentekoon.
Sanktiolistan automaattinen läpikäynti pienentää maineriskiä. Lue Heikki Ylipekkalan blogi
Kirjoittaja: Kimmo Koivikko
Seuraa Asiakastietoa 
Uutisarkisto
Pörssitiedotteet
Kuvat ja logot
