Talousshokki: Nämä toimialat kestävät varmimmin

Artikkeli28.04.2020

Kassapuskurit auttavat selviytymään, mutta samalla yritykset miettivät uusia toimintatapoja.

Koronakriisi testaa kovalla kädellä suomalaisyritysten selviytymiskykyä äkillisissä shokkitilanteissa. Kriisin etulinjassa ovat olleet palvelualan yritykset, kuten ravintolat, joiden tilauskirjat tyhjenivät hetkessä. Samalla romahti niiden liikevaihto.

Yrityksillä on myös keinoja varustautua kriisejä vastaan. Parhaiten se onnistuu, jos omavaraisuusaste on korkea ja toisaalta kassassa riittää puskureita. Toimialoittain tarkasteltuna parhaimmat kriisivalmiudet ovat metallituotteiden ja koneiden valmistukseen erikoistuneilla yrityksillä. Asiakastiedon datan mukaan 13 vakavaraisimman toimialan joukosta löytyy peräti kuusi metalliteollisuuden toimialaa ja viisi erilaisten koneiden valmistukseen keskittyvää toimialaa.

Listaus perustuu Asiakastieto Groupin keräämään yritysten tilinpäätösaineistoon viime vuodelta. Listalle pääsy edellytti, että toimialan mediaaniyrityksen liikevaihto on vähintään 300 000 euroa. Lisäksi omavaraisuusasteen pitää olla vähintään 50 prosenttia. Muita tärkeitä tunnuslukuja ovat kannattavuus ja maksuvalmius.

Parhaiden toimialojen mediaaniyritysten omavaraisuusaste on 50–62,5 prosenttia. Lisäksi lyhyen aikavälin maksuvalmiutta kuvaava Quick ratio on keskimäärin 1,5.

Asiakastieto Groupin toimitusjohtaja Jukka Ruuska löytää tunnuslukuvertailusta selvän eron palveluyritysten ja teollisuusyritysten välillä. Esimerkiksi ravintoloiden ja kahviloiden omavaraisuusaste on keskimäärin alle 30 prosenttia, kun taas teollisuudessa se on yli 50. Myös maksuvalmiudessa on eroja teollisuuden hyväksi.

– Äkillisessä kriisissä likviditeetti on se, mikä kaataa yrityksiä. Ravintolasektorilla korona aiheuttaa sisäänpäin tulevan kassavirran hyytymisen, kun taas valmistavan teollisuuden yrityksillä on yleensä tilauskirjaa. Teollisuusyritys voi jatkaa toimintaansa ja sen kassavirta pysyy positiivisena ainakin jonkin aikaa. Toki valmistavassa teollisuudessa edellytyksenä on se, että tarvittavat komponentit saadaan, Ruuska sanoo.

Kuukausien kassapuskuri

Vakavaraisimpien toimialojen kärki muuttuu radikaalisti, jos listalle kelpuutetaan toimialat, joiden mediaaniyrityksen liikevaihto on 100 000–200 000 euron välillä. Silloin kärkeen nousevat tutut lääkäri-, laki- sekä insinööri- ja arkkitehtipalvelut. Näiden toimialojen mediaaniyritysten omavaraisuusaste on 75–90 prosenttia ja Quick ratio 2,5–5,8. Yritykset ovat myös erittäin kannattavia. Esimerkiksi lääkäriasemien liikevoittoprosentti on Asiakastiedon vertailun mukaan keskimäärin yli 30.

Taloushallintoliiton jäsenpalveluiden johtaja Ari Lahdenkauppi sanoo, että pienempien asiantuntijapalveluja tarjoavien yritysten on helpompi saada tunnuslukuja korkeaksi, koska niihin ei sitoudu paljon pääomaa.

– Oma kysymyksensä on se, maksavatko näiden yritysten omistajat itselleen kunnon palkkaa? Jos palkkaa ei makseta täyttä määrää, se parantaa kannattavuuden tunnuslukuja, Lahdenkauppi toteaa.

Joka tapauksessa parhaiden toimialojen mediaaniyritysten tunnusluvut ovat erittäin hyvät. Sekään ei välttämättä riitä, jos pandemia pitkittyy kuukausien mittaiseksi ja liikevaihtoon tulee dramaattisia muutoksia.

– Tuskin pandemia lukee monellakaan yrityksellä SWOTissa. Pandemian kaltaisia kriisejä varten kassapuskurin pitäisi olla ainakin 3–6 kuukauden kuluja vastaava määrä. Siinä kannattaa huomioida myös se, että joitakin kuluja pystytään mahdollisesti nopeastikin karsimaan, Lahdenkauppi kertoo.

Hänen mukaansa yritykset oppivat aina kriiseistä. Kassapuskureihin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, ainakin hetkellisesti.

– Monet yrittäjät ovat kääntyneet tilitoimistojen puoleen ja kysyneet apua. Tilitoimistot pystyvät auttamaan hyvin esimerkiksi tukien hakemisessa. Myös kassasuunnittelussa palvelun taso on kehittynyt, Lahdenkauppi sanoo.

Kriisi luo aina uutta

Yrityksissä mietitään nyt kuumeisesti vaihtoehtoisia tapoja lisätä myyntiä ja välttää häiriöitä globaaleissa arvoketjuissa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi maaliskuun lopulla muistion, jonka mukaan välituotteiden tuontiriippuvuus on Suomessa korkea monilla toimialoilla. Elektroniikkatuotteita, moottoriajoneuvoja, lääkevalmisteita, tekstiilejä, kemikaaleja tai erilaisia koneita ei valmistu, jos tuonti tökkii.

– Osa yrityksistä saa edelleen hyvin komponentteja tai raaka-aineita. Kriisin pitkittyessä aletaan varmasti miettiä muitakin hankintakanavia. Etenkin pk-yritykset ovat pitkälti maahantuojien varassa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja ja Etlatiedon toimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Muistiossa myös todetaan, että osa tuotannosta voi palautua jopa kotimaahan tai ainakin lähemmäs tuotantoketjujen katkeamisen välttämiseksi. Käänteisesti, Suomi voi menettää tuotantoa ulkomaille samasta syystä. Ali-Yrkön mukaan isoja muutoksia ei tapahdu ihan heti.

Hän luottaa yritysten kykyyn keksiä uusia tapoja muokata liiketoimintaansa, vaikka epävarmuus kriisin kestosta vaikuttaa taustalla.

– Markkinatalouden ydin on jatkuva muutos. Jos hengityssuojia ei saa mistään, niin kysyntä lisää kyllä niiden valmistusta. Yksi tuttu on esiintyvä taiteilija ja hänen tulonsa putosivat nollaan. Hän alkoi vaihtaa kesärenkaita, koska sille palvelulle on nyt kysyntää, Ali-Yrkkö kertoo.

Teksti: Kimmo Koivikko Kuva: Shutterstock