Naapurimaiden konkurssikatsaus: konkurssien määrä oli 2024 Ruotsissa ja Suomessa korkeampi kuin koskaan 2000-luvulla – Norjassa rakennusalan tilanne surkea

25.03.2025

• Vuonna 2024 sekä Suomessa että Ruotsissa meni konkurssiin eniten yrityksiä koko 2000-luvulla. Erityisen suuria haasteita kohtasivat rakennus- ja vähittäiskaupan alat sekä ravintola- ja majoitustoiminta.  

• Norjassa konkurssien määrä ei rikkonut ennätyksiä, sillä konkurssiluvut eivät yltäneet ennätysvuoteen 2003, tai edes toista ja kolmatta sijaa pitävien vuosien 2018 ja 2019 tasolle. Kuitenkin erityisesti rakennusala kohtasi haasteita Norjassa, sillä lähes 30 % kaikista konkurssiin menneistä yrityksistä oli rakennusalan yrityksiä.  

• Helsingin pörssiin listattu pohjoismainen yritys-, luotto- ja kuluttajatietopalveluita tarjoava Enento Group ja sen paikalliset brändit Suomen Asiakastieto Suomessa, Proff Norjassa ja UC Ruotsissa vertasivat maiden keskeisiä yritystoiminnan lukuja vuodelta 2024, tarjoten vertailtavan näkymän naapurimaiden liike-elämän tilanteisiin. 

“Konkurssit sekä Suomessa että Ruotsissa ovat pysyneet vuoden 2025 alussa korkealla tasolla, ja niin rakennus-, vähittäiskauppa- kuin majoitus- ja ravintola-ala ovat edelleen vaikeuksissa. Vaikka Ruotsissa on nähtävissä pieniä elpymisen merkkejä, tilanne on edelleen haastava, ja odotamme myös tämän vuoden olevan hankala taloudellisista vaikeuksista kärsiville yrityksille. Suomessa konkurssiin menneiden yritysten määrä on ollut alkuvuoden aikana jopa hieman korkeampi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, vaikka Suomenkin taloudessa on havaittavissa positiivisia signaaleja”, sanoo Asiakastiedon ylläpitämään konkurssidataan perehtynyt tuoteomistaja Jaakko Nors. 

Konkurssiin vuonna 2024 menneiden yritysten määrä (kaikki yritykset) ja 2024 perustettujen uusien yritysten määrä (OY, OYJ) Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. 

Ruotsissa ja Suomessa 2000-luvun ennätys konkurssiin menneiden yritysten määrässä 
 
Viime vuonna sekä Ruotsissa että Suomessa meni konkurssiin suurin määrä yrityksiä koko 2000-luvulla: 3000 suomalaista yritystä ja yli 10 000 ruotsalaista yritystä. Ruotsissa konkurssien määrä kasvoi peräti 21 % vuodesta 2023, kun Suomessa konkurssien määrä kasvoi 12 % edellisestä vuodesta. Vaikka Norjassa päätyi viime vuonna konkurssiin yli 4500 yritystä, eivät konkurssimäärät yltäneet 2000-luvun huippuvuosien tasolle. Norjassa 2000-luvun korkein konkurssien lukumäärä koettiin vuonna 2003, ja toista ja kolmatta sijaa pitävät vuodet 2018 ja 2019.  
 
Vaikka suurin osa kaikissa kolmessa maassa konkurssiin menneistä yrityksistä oli alle 1 miljoonan euron vuosiliikevaihdon yrityksiä, merkittävä määrä suurempia yrityksiä ajautui konkurssiin. Ruotsissa reilu 800 yli miljoonan euron liikevaihdolla toimivaa yritystä meni konkurssiin vuonna 2024, kun Suomessa määrä oli yli 360. Norja erottuu tässäkin naapureistaan - viime vuonna hieman alle 150 norjalaista yli miljoonan euron liikevaihdolla toimivaa yritystä meni konkurssiin. 
 
"Suurempien yritysten alhaisempi konkurssimäärä Norjassa voi johtua siitä, että norjalaisilla yrityksillä on usein hyvät taloudelliset puskurit. Norjalaiset yritykset hyötyvät myös valtion tuesta ja yleisesti vakaasta ympäristöstä. On myös tärkeää muistaa, että Norjassa on vähemmän suuria yrityksiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Pienempi kotimarkkina ja korkeat kustannukset vaativat norjalaisilta yrityksiltä melkoista vakautta”, muistuttaa Nors.

Vuonna 2024 konkurssiin menneet yli 1 miljoonan euron vuosiliikevaihdon yritykset Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Samat toimialat kamppailevat kaikissa kolmessa maassa: rakennusala, vähittäiskauppa ja majoitus- ja ravintola-ala 

"Vuosi 2024 oli haastava useille toimialoille. Rakennussektori kärsi toimialoista eniten kaikissa kolmessa maassa, mutta erityisesti Norjassa. Kaksi muuta toimialaa, joille viime vuosi oli erityisen haastava, olivat vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravintola-ala. Nämä toimialat pyörivät pitkälti yksityisen kulutuksen varassa, joten ne ovat haavoittuvassa asemassa, kun kuluttajat kiristävät kukkaroidensa nyörejä. Konkurssitaso vuonna 2025 on pysynyt suunnilleen samana kuin viime vuonna kaikissa kolmessa maassa, ja valitettavasti näyttää siltä, ettei haavoittuvimpien toimialojen trendi ole kääntymässä nopeasti. Suomalaisten luottamus talouteen on pysynyt alhaisena positiivisesta kehityksestä, kuten korkojen laskusta ja inflaation hidastumisesta, huolimatta. Myös Ruotsin talous osoittaa elpymisen merkkejä muun muassa korkojen laskun seurauksena”, sanoo Nors.   

Lähes 30 % kaikista Norjassa viime vuonna konkurssiin menneistä yrityksistä oli rakennusalan yrityksiä. Ala kohtasi merkittäviä vaikeuksia myös Suomessa ja Ruotsissa: rakennusalan yritykset muodostivat 22,5 % Suomen ja lähes 19 % Ruotsin konkursseista. Vähittäiskauppa kohtasi haasteita kaikissa maissa – lähes 19 % kaikista konkurssiin menneistä yrityksistä Ruotsissa oli vähittäiskaupan alalta, kun taas Norjassa prosenttiosuus oli 18 % ja Norjassa 16 %. 
 
"Majoitus- ja ravintola-ala on kohdannut erityisen paljon haasteita 2020-luvulla. Laukkaava inflaatio, korkeat korot ja yksityisen kulutuksen väheneminen seurasivat koronarajoituksia, joten ei ole ihme, että moni alan yritys kamppailee taloudellisten haasteiden kanssa. Viime vuonna kaikissa kolmessa maassa 9–11 % kaikista konkurssiin menneistä yrityksistä oli majoitus- ja ravintola-alan yrityksiä. Vuonna 2025 alan näkymät riippuvat todella paljon siitä, alkavatko kuluttajat käyttää rahaa palveluihin pankkitilille jemmaamisen sijasta", huomauttaa Nors. 

Yksityisen kulutuksen kasvu on monien toimialojen elpymisen edellytyksenä 

Vuoden 2025 alussa uusien yritysten perustamisaste kaikissa kolmessa maassa on jäänyt hieman vuoden 2024 lukujen taakse. Tammikuussa Ruotsissa perustettiin hieman yli 4000 uutta osakeyhtiötä, kun taas Norjassa lähes 3000 uutta osakeyhtiötä ja Suomessa hieman yli 2400. 

"Viime vuodet ovat olleet haastavia yrittäjille, ja tämä on varmasti jättänyt monille epävarmuuden tunteen. Vaikka kaikissa kolmessa taloudessa on nähtävissä positiivisia elpymisen merkkejä, kuluttajien mielialan kääntyminen voi silti viedä aikaa. Kulutuksen elpyminen vaikuttaisi positiivisesti korkean riskin toimialojen, kuten majoitus- ja ravintola-alan sekä vähittäiskaupan, näkymiin. Tämä todennäköisesti myös kannustaisi uusien yritysten perustamiseen, mikä olisi erittäin tarpeellista ennätyksellisen konkurssivuoden jälkeen. Tällä hetkellä luvut eivät vielä osoita positiivista kehitystä, mutta on tärkeää muistaa, että monet muut taloudelliset indikaattorit viittaavat parempien aikojen alkuun, muistuttaa Nors.  

 

Lisätietoja ja tilastoja löydät liitteenä olevasta Enenton tilastopaketista (saatavilla vain englanniksi). 


Lisätiedot:

Viestinnän asiantuntija 
Emmi Paajanen
emmi.paajanen@asiakastieto.fi 
045 123 8804 

Haastattelupyynnöt:

Tuoteasiantuntija
Jaakko Nors 
jaakko.nors@asiakastieto.fi 
050 388 9549

Liitteet

• /media/nordic-bankruptcy-statistics-report-2024.pdf