Luottolista: Pankit kouluttivat tuhansia työntekijöitä torjumaan rahanpesua

Artikkeli16.04.2019

Vuosien kuluessa pankit ovat kouluttaneet tuhansia työntekijöitään huomaamaan mahdolliset muulitilit ja rahanpesuyritykset. Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen sanoo, että rahanpesusta puhuttaessa ei aina ymmärretä rahaliikenteen määrällistä laajuutta.

– On helppo osoittaa sormella pankkien suuntaan, että ettekö ole tuotakaan tehneet. Suuressa pankissa voi vuodessa olla noin kaksi miljardia maksutapahtumaa, joten ei niiden monitorointi ja epäilyttävien tapausten seulominen ole helppoa edes automatiikan avulla, Karhunen sanoo.

Volyymeista huolimatta pankit tekevät tuhansia ja tuhansia ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista joka vuosi. Valtaosa rahanpesun selvittelykeskukselle vuonna 2018 tehdyistä 9 000 ilmoituksesta saatiin suurimmilta pankeilta.

Kaikkien ilmoitusvelvollisten tekemien ilmoituksien pohjalta käynnistyi 51 esitutkintaa. Ilmoituksen tekeminen ja esitutkinnan käynnistyminen ei vielä merkitse sitä, että tapaus etenee syytteeseen tai jopa tuomioon.

– Ilmoitusmääriin nähden löydökset ja esitutkintaan päätyneiden tapausten luku vaikuttavat pieniltä. Kertooko se ehkä siitä, että meillä ei ole rahanpesua, vai jostakin muusta, Karhunen kysyy.

–Poliisiviranomaisten ammattitaito asioiden käsittelyyn on hyvä, mutta eri asia on, onko heillä tarpeeksi resursseja syventyä asioihin.

Pankki ilmoittaa – poliisi päättää

Pankit tai muut ilmoitusvelvolliset eivät tee rikosilmoituksia. Lain mukaan niiden tehtävänä on vain huomata epäilyttävä liiketoiminta, ja raportoida siitä.

–Pankille ei ole annettu tehtäväksi ruveta aprikoimaan sitä, onko kyseessä rikos vai ei. Se työ kuuluu viranomaiselle, Risto Karhunen painottaa.

Poliisi tutkii asiaa ja päättää, onko asiassa syytä käynnistää esitutkinta, liittyykö kyseinen ilmoitus ehkä johonkin meneillään olevaan esitutkintaan vai olisiko syytä antaa tiedot jollekin toiselle viranomaiselle, vaikkapa verottajalle. Rahanpesusta on annettu joitakin tuomioitakin, mutta Karhusen mukaan niiden lukumäärä vaikuttaa vähäiseltä. Kaikki tapaukset eivät välttämättä ole lähteneet liikkeelle rahanpesuilmoituksesta, vaan asia on voinut nousta esiin jonkin muun asian yhteydessä.

– Kyseessä voi olla tavallinen ryöstö tai varkaus, jossa rikoksella saatua omaisuutta on puljattu eteenpäin, ja siitä on tullut rahanpesujuttu.

Vajavaiset tilastot

Risto Karhunen harmittelee rikoksia koskevan tilastoinnin vajavuutta. Sisäministeriöllä eli poliisilla on oma järjestelmänsä, mutta asian edetessä syyttäjälle tapaus siirtyykin oikeusministeriön järjestelmään.

– Yhden yksittäisen jutun seuraaminen ei ole helppoa. Pankit eivät saa riittävästi palautetietoa siitä, mihin tehty ilmoitus on johtanut. Tiedolla olisi merkitystä esimerkiksi henkilökunnan koulutuksen kannalta.

– Tapausten avulla voitaisiin valaista, että tämä oli todella loistava havainto joltakin työntekijältä tai monitoroinnissa ylipäätään.

Petosrikollisuus lisää muulitilejä

Pankeille muulit ja muulitilit eivät ole uusi asia, mutta ne ovat nousseet pintaan petosrikollisuuden ja huumekaupan kasvun myötä. Kuvioon kuuluu, että rikollisen petoksella saama raha halutaan siirtää jonkin toisen eli muulin tilille.

– Muuli avaa pankkitilin omissa nimissään ja välittää rahan eteenpäin joko kotimaiselle tilille mutta usein myös ulkomaille. Rikoksella saadun rahan vastaanottaminen ja välittäminen eteenpäin on myös rahanpesua.

Usein työhön houkutellaan englanninkielisillä työpaikkailmoituksilla, joissa etsitään Financial Manageria tai vastaavaa. Tämän tehtävä on vain olla kotona ja hoitaa rahaliikennettä. Toiminnasta maksetaan provisio. Pankit voivat kyllä havaita muulitilin olemassaolon. Nykylain mukaan sellaisesta ilmoittaminen toisille pankille ei ole mahdollista ennen rahanpesuilmoituksen tekemistä. Kyse on kuitenkin sekuntipelistä – tilille tullut raha saattaa lähteä eteenpäin saman tien.

– Muulitileillä olevia varoja yritetään jäädyttää, saada pois ja palauttaa oikeille omistajille. Petosjutuissa ja erityisesti valepoliisijutuissa on monasti onnistuttukin. Isoja menetyksiä on ollut, mutta paljon on saatu myös pysäytettyä.
Valepoliisijutuissa tekijät ovat suomalaisia, toisin kuin esimerkiksi sijoitushuijauksissa.

Pankkitilirekisteri jokaiseen maahan

Finanssiala on vuosikausia ajanut rahanpesulakiin muutosta, joka mahdollistaisi muulitiliä koskevan ilmoituksen tekemisen ennen rahanpesuilmoitusta.

– Esitimme asiaa jo neljännen rahapesudirektiivin implementoinnin eli nykyisin voimassaolevan rahapesulain valmistelun yhteydessä. Vuoden vaihteessa eduskunnassa käsiteltiin viidettä rahanpesudirektiiviä eli pankkien maksutullien valvontajärjestelmää, mutta asia ei edennyt siinäkään yhteydessä. Syytä emme tiedä, Karhunen sanoo.
Viidennen rahanpesudirektiivin tarkoittama laki hyväksyttiin aivan kalkkiviivoilla juuri ennen eduskunnan lähtöä vaalilaitumelle.

Viidennen rahanpesudirektiivin taustalla olivat Pariisin ja Brysselin terrori-iskut. Vastaavien estämiseksi piti jokaiseen maahan saada yksi yhteinen pankkitilirekisteri, josta voidaan nopeasti saada tietoja erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan.

– Rekisteristä näkee, kenelle tili kuuluu, mutta ei tilin saldoa. Suomessa järjestelmän ylläpitäjäksi tulee Tulli. Toiminnassa sen pitäisi olla loppuvuodesta 2020. Rekisteri koskee vain
tietojen saantia ja vaihtoa, mutta kenenkään toimivaltuuksia ei muutettu. Itse rahanpesulakiin ei tullut mitään merkittäviä muutoksia, Karhunen toteaa.

Muulitoiminnan ja rahanpesun estämisiksi Karhunen haluaa perustaa työryhmän, jossa on mukana viranomaisten kuten poliisin ja Finanssivalvonnan sekä ilmoitusvelvollisten ja erityisesti pankkien edustajia. Esimerkiksi Alankomaissa ja Britanniassa tämänkaltaisista työryhmistä on useita hyvä kokemuksia.

Myös Finassivalvonta petraa toimintaansa. Se yhteyteen on perustettu rahanpesun torjuntaan keskittyvä 11 hengen yksikkö, joka parantaa mahdollisuuksia tehdä tarkastuksia ja aiempaa tarkempia riskiprofiileja. Viranomaisena se voi myös pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin tahoihin.

Väärät identiteetit

Muulitilejä voidaan avata väärällä identiteetillä. Karhusen mukaan Suomessakin väärän identiteetin saa liian helposti, koska henkilötunnuksia ei myönnä mikään yksittäinen taho, vaan tunnuksen saa niin maistraatista kuin verottajaltakin.

– Meiltä puuttuu yksi yhtenäinen tunnistusratkaisu, jollainen on esimerkiksi Virossa. Meillä se on sillisalaattia. Trafi hoitaa ajokortit, sisäministeriö ja poliisi passit ja henkilöllisyystodistukset. Nyt valtiovarainministeriö suunnittelee omaa tunnustusratkaisuaan viranomaisasiointiin.

Keskeistä rahanpesun torjunnassa on asiakkaan tunnistaminen ja asiakkuuden tunteminen. Tunnistusasiakirjaksi on aikaisemmin hyväksytty esimeriksi ajokortti, joka on pelkästään ajo-oikeutta osittava asiakirja.

– Nykyisin laki kieltää ajokortin hyväksymisen ensi vaiheen tunnistamisessa, jos haetaan vahvoja sähköisiä tunnistusvälineitä kuten verkkopankkitunnuksia.

Teksti: Matti Valli

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Luottolista-lehdessä 4/2019.