Kulutusluottoja hakevilla korkea riski ylivelkaantua – Tiesitkö, että positiivisen luottotietorekisterin tieto on jo saatavissa?

Artikkeli01.07.2021

Asiakastiedon positiivisen luottotiedon palvelun avulla on tehty jo yli 23 miljoonaa kulutusluottopäätöstä. Uutta luottoa hakevalla henkilöllä on avoimia kulutusluottoja tyypillisesti noin 12 000 euron edestä.

Verohallinnon ylläpitämä positiivinen luottotietorekisteri on tulossa käyttöön vasta vuonna 2024, mutta lähes vastaava tietosisältö on jo nyt saatavilla. Asiakastiedon positiivisen luottotiedon palvelu auttaa pankkeja ja rahoitusyhtiöitä ehkäisemään kuluttajien ylivelkaantumista ja tukee näin vastuullisessa luotonannossa.

– Palvelussa on noin 1,5 miljoonaa suomalaista koskevat positiiviset luottotiedot. Ne sisältävät voimassa olevien kulutusluottojen kappalemäärät, euromäärän, maksuerät ja tiedon siitä, onko asiakas hoitanut luottojen takaisimaksun moitteettomasti ajallaan. Asuntoluotoista on tietoa saatavilla ensi syksystä alkaen, sanoo Asiakastiedon palvelukehitysjohtaja Johanna Kurikka.

Asiakastiedon positiivisen luottotiedon järjestelmässä on mukana noin 40 pankkia ja rahoitusyhtiötä. Mitä enemmän toimijoita tulee mukaan, sitä useamman asiakkaan tiedot löytyvät myös palvelusta.

Palvelu toimii siten, että rahoittajat luovuttavat yhteiseen käyttöön tiedot asiakkaidensa kulutusluotoista, ja vastavuoroisesti saavat tiedot luotonhakijan mahdollisista muualla olevista luotoista.

Positiivisen luottotiedon hyödyntämiseen kysytään aina luotonhakijan lupa.

– Antamalla luvan kuluttaja pystyy osoittamaan, miten hän on hoitanut aiemmat luottonsa. Luotonantaja puolestaan varmistaa, ettei haettava uusi luotto ylitä asiakkaan takaisinmaksukykyä, Kurikka kertoo.

Asiakastiedon rooli on olla tiedonvälittäjä ja palvelun ylläpitäjä. Vastaavaa tietoa ei saa mistään muualta.

– Ehkä tärkein todiste vaikuttavuudesta on se, että Asiakastiedon palvelusta saadun positiivisen luottotiedon perusteella on tehty yli 23 miljoonaa kulutusluottopäätöstä, Kurikka sanoo.

Kuukausittain Asiakastiedon positiiviseen luottotietoon perustuvia luottopäätöksiä tehdään noin 350 000–400 000 kappaletta.

Huoli velkaantumisesta kasvaa

Kuluttajien velkaantuminen on herättänyt viime vuosina suurta huolta, sillä lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

Asiakastiedon positiivisen luottotiedon tietokannasta selviää, että aktiivisesti kulutusluottoa hakevat henkilöt ovat korkean riskin kohderyhmä. Mukana on paljon hakijoita, joilla ei ole vielä maksuhäiriömerkintää, mutta heillä on ollut pitkiä viiveitä aiemmin otetuissa luotoissa.

75 prosentissa hakemuksista uutta luottoa hakevalla kuluttajalla on jo ennestään avoimia kulutusluottoja, tyypillisesti (mediaani) noin 12 000 eurolla. Maksettava kuukausierä on keskimäärin 300 euroa. Kulutusluotoiksi lasketaan esimerkiksi luottokortit ja erilaiset rahoitusyhtiöiden tarjoamat vakuudettomat kulutusluotot.

– Luottopäätöksen täytyy perustua hakijan maksuvaraan eli tulojen ja menojen suhteeseen. Jollekin 300–500 euron kuukausierä on aivan liian suuri, toiselle taas sopiva, Johanna Kurikka korostaa.
Asiakastiedon positiivisen luottotiedon palvelu on ollut käytössä jo vuodesta 2013 alkaen.

Fakta: Mikä positiivinen luottotieto?

Lainsäädäntötyö positiivisen luottotietorekisterin osalta on parhaillaan käynnissä. Verohallinnon Tulorekisteri-yksikön ylläpitämä rekisteri on tulossa käyttöön arviolta 2024. Positiivisen luottotietorekisterin tietosisältö on käytännössä sama kuin Asiakastiedon tarjoamassa palvelussa.
Positiivisen luottotiedon avulla kuluttaja todistaa velan takaisinmaksukyvyn ja -halun. Luotonhakijan pitää antaa suostumus tietojensa hakemiseen.
Asiakastiedon palvelusta on saatavissa noin 1,5 miljoonaa suomalaista koskevat positiiviset luottotiedot. Tästä joukosta noin neljällä tuhannella on yli 60 päivän maksuviiveitä.
Uutta luottoa hakevalla mediaanihenkilöllä on 2–3 avointa kulutusluottoa. Luottojen avoin pääoma on mediaanilla mitattuna noin 12 000 euroa. Tilastollisesti noin 20–25 prosenttia heistä saa seuraavien 12 kuukauden aikana maksuhäiriömerkinnän.