Kuluttajien maksuhäiriöt jälleen selvässä kasvussa

Tiedote08.01.2018

Yksityishenkilöille rekisteröitiin viime vuonna yli 1,65 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää eli noin kymmenys enemmän kuin edellisvuonna. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvoi vain hiukan, mutta vuoden lopun luku 374 100 on taas hyvin lähellä syksyn 2016 kaikkien aikojen ennätystä. Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä olevilla henkilöillä on nyt keskimäärin 15 maksuhäiriömerkintää.
”Uusien merkintöjen määrä kasvaa ja ne kasautuvat samoille henkilöille. Lisäksi luottoa hakee jatkuvasti lisää moni sellainenkin ylivelkaantunut, jolla ei vielä ole maksuhäiriömerkintöjä, mutta pitkiäkin viiveitä nykyisten luottojensa hoitamisessa. Nämä ovat painavia perusteita sille, että päätöksentekoon tarvitaan lisää tietoa”, toteaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.
”On erinomainen asia, että Suomessa vallitsee nyt varsin hyvä yhteisymmärrys ns. positiivisen luottotiedon tarpeesta, mutta ongelmat ovat niin akuutteja, että niihin täytyy puuttua nyt. Uudenlaisen luottotietorekisterin mahdollistaminen lailla ja rakentaminen aivan nollapisteestä kestäisi vähintään vuosia. Nyt kannattaisi panostaa jo olemassa olevan positiivisten tietojen jakojärjestelmän kattavuuden parantamiseen”, Muhonen suosittelee.

Velkaa liian monelle
Ongelman ytimessä on Asiakastiedon kokemuksen mukaan se, että ihmiset velkaantuvat moneen suuntaan, kun luotonmyöntäjiltä puuttuu kokonaiskuva hakijan vanhoista luotoista ja niiden hoitamisesta sekä varmistettu tieto tämän tuloista. Suomen Pankin tuoreiden tilastojen mukaan esim. pankkien myöntämien kulutusluottojen määrä kasvaa kiihtyvästi lähes kuuden prosentin vuosivauhdilla. Muiden luotonantajien myöntämiä luottoja ei kattavasti tilastoida, eikä kulutusluottojen kokonaismäärää tai kehitystä siis tarkalleen tiedetä. Kulutusluotot eivät yksinään anna kuvaa velkaongelman juurisyistä, sillä usein ihmisillä on niiden lisäksi myös asuntolainaa sekä osamaksuja esimerkiksi verkkokauppaostoksista.
”Oman positiivisten tietojen jakojärjestelmämme perusteella tiedämme, että pankkien luototuksen lisäksi muidenkin kulutusluottojen määrä kasvaa nopeasti. Järjestelmän tiedoilla tehtiin 2017 erittäin paljon vastuullisia luottopäätöksiä. Mukana tietoja jakamassa on nyt kolmisenkymmentä yritystä ja kattavuus paranee koko ajan, mutta lähelläkään täydellistä kattavuutta emme vielä ole”, Muhonen summaa.

Vastuullisuuden kolmikanta
Jouni Muhonen painottaa, että tavoite ylivelkaantumisen ehkäisemisessä on yhteinen ja olemme kaikki siitä myös vastuussa. Suurin vastuu on luonnollisesti henkilöllä itsellään, jonka tulisi pyrkiä säätelemään kulutustaan niin, että menot pysyvät tasapainossa tulojen kanssa muuttuvissakin elämäntilanteissa.
”Luotonmyöntäjiltä voidaan aivan perustellusti vaatia vastuullisuutta, mutta se edellyttää, että luotonmyöntäjillä pitää olla luotettavat, kattavat ja digitaalisesti tarjolla olevat tiedot luotohakijan maksukyvyn ja velkaantuneisuuden arviointiin. Yhteiskunnan rooli tässä vastuullisuuden kolmikannassa on lainsäädännöllä ja muilla toimilla mahdollistaa nämä tiedot sekä lisäksi varmistaa, että kuluttajille on tarjolla koulutusta ja opastusta oman talouden hallintaan kaikissa elämänvaiheissa”, Jouni Muhonen kokoaa.

Lisätietoa: Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen, puh. 010 2707408, jouni.muhonen@asiakastieto.fi